Finnwatch ry

Finnwatch ry:n vastaus Euroopan komission kuulemiseen 11.9.2024 1 Finnwatch ry, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki www.finnwatch.org Asia: Veronkiertodirektiivi (ATAD) – arviointi Veronkiertodirektiivillä on tärkeä rooli EU-maiden veropohjien turvaamisessa sekä reilun (muuhun kuin veropohjan aukkoihin nojaavan) kilpailun edellytysten varmistamisessa. Direktiivin toteutukselle ns. minimisääntelynä on hyvät perusteet, sillä se samanaikaisesti varmistaa, että kaikki jäsenmaat ottavat käyttöönsä vähimmäistasoa vastaavat toimet veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi, mutta tarjoaa myös jäsenmaille mahdollisuuden säätää niistä direktiiviä tiukemmin. Tämä on tarpeen mm. siksi, että eri jäsenmaiden yrityskentät eroavat toisistaan.

…säätää niistä direktiiviä tiukemmin. Tämä on tarpeen mm. siksi, että eri jäsenmaiden yrityskentät eroavat toisistaan. Huomionarvoista on kuitenkin se, että jäsenmailla voi olla korkea kynnys säätää kansallisia lakeja direktiivin edellyttämää minimitasoa tiukemmin, mistä johtuen sillä, mille tasolle minimivaatimukset asetetaan, on sääntelyn tehokkuuden kannalta todella suuri merkitys. Nykyisellään veronkiertodirektiivissä määritelty minimitaso jää monilta osin liian löysäksi, ja sääntely mahdollistaa monien porsaanreikien sisällyttämisen kansalliseen lainsäädäntöön. Näistä syistä veronkiertodirektiiviin pohjaava lainsäädäntö ei aina torju tehokkaasti veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua. Muun muassa korkovähennysrajoituksiin ja väliyhteisösääntelyyn sisältyy olennaisia puutteita, joita käsittelemme seuraavissa kappaleissa. Nostamme esiin esimerkkejä Suomesta käyttäen apuna mm.

…puutteita, joita käsittelemme seuraavissa kappaleissa. Nostamme esiin esimerkkejä Suomesta käyttäen apuna mm. yritysvastuujärjestö Finnwatchin laatimia case-tutkimuksista. Koron vähennysoikeutta rajoittavien säännösten puutteet Korkovähennysrajoitukset ovat keskeinen rajat ylittävää voitonsiirtoa kitkevä toimi. Asettamalla rajat sille, kuinka paljon yritys voi vähentää verotuksessaan korkokuluja, rajoitetaan matalan verotuksen maihin korkojen muodossa tapahtuvaa voitonsiirtoa. Ilman rajoituksia yritysten olisi mahdollista siirtää kaikki voittonsa korkoina maahan, jossa voittoja verotetaan kevyemmin, ja valtiot, joissa voitot tosiasiallisesti syntyvät, jäisivät kokonaan ilman verotuloja. Nykyisellään veronkiertodirektiivin 4. artiklan mukaisiin rajoituksiin sisältyy kuitenkin useita merkittävästi niiden tehoa heikentäviä tekijöitä.

…4. artiklan mukaisiin rajoituksiin sisältyy kuitenkin useita merkittävästi niiden tehoa heikentäviä tekijöitä. Veronkiertodirektiivin mukaan nettokorkomenojen vähennysoikeus on rajattu 30 prosenttiin yrityksen EBITDA:sta. Verovelvolliselle voidaan kuitenkin myöntää oikeus vähentää kaikki nettokorkomenot aina kolmeen miljoonaan euroon asti. Monessa jäsenmaassa nettokorkomenot onkin säädetty vähennyskelpoisiksi tähän rajaan asti. Rajaa voidaan pitää hyvin korkeana etenkin pienempien yritysten tapauksessa: käytännössä pienemmät yritykset voivat em. rajan kansalliseen lainsäädäntöönsä vieneissä maissa edelleen siirtää kaikki voittonsa ulkomaille. Myös isommille (tai isompaa tulosta tekeville) yrityksille direktiivin sallimien maksimirajojen käyttö tarjoaa mahdollisuuden siirtää joka vuosi kolmen miljoonan euron edestä voittoja pois siltä alueelta, missä voitot ovat syntyneet.

…siirtää joka vuosi kolmen miljoonan euron edestä voittoja pois siltä alueelta, missä voitot ovat syntyneet. Kolmen miljoonaan euroon asetettu raja on erityisen ongelmallinen konsernin sisäisten korkomenojen kohdalla, koska iso osa rajat ylittävästä voitonsiirrosta tapahtuu Ref. Ares(2024)6449340 - 11/09/2024 Finnwatch ry:n vastaus Euroopan komission kuulemiseen 11.9.2024 2 Finnwatch ry, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki www.finnwatch.org konserniyhtiöiden välillä. Suomessa konsernin sisäisiä nettokorkomenoja koskeva raja (500 000 €) on asetettu matalammaksi kuin muille tahoille maksettuja korkoja koskeva raja (3 milj. €). Tämä on huomattavasti direktiivin mukaista minimisääntelyä parempi ratkaisu. Kuitenkin myös tämä raja tarjoaa pienemmille yhtiöille mahdollisuuden siirtää valtaosan voitoistaan ulkomaille, ja tätä mahdollisuutta myös hyödynnetään aktiivisesti.

…mahdollisuuden siirtää valtaosan voitoistaan ulkomaille, ja tätä mahdollisuutta myös hyödynnetään aktiivisesti. Esimerkiksi Finnwatchin tutkimissa rajat ylittävissä sijoitusrakenteissa valtaosa Suomessa syntyneistä voitoista kotiutettiin ulkomaiselle emoyhtiölle vähennyskelpoisten korkomenojen muodossa, ja osassa tapauksista Suomeen ei tämän vuoksi tarvinnut maksaa lainkaan yhteisöveroa1. Metsäsijoituksiin keskittyneen tutkimuksen kohteena oli neljän ulkomaisen rahaston tai muun institutionaalisen sijoittajan Suomeen ulottuvat sijoitusrakenteet. Kyse oli Ranskaan, Luxemburgiin, Saksaan ja Ruotsiin rekisteröidyistä toimijoista, ja yhteensä nämä tahot hallinnoivat metsäsijoituksiaan Suomessa kahdeksan eri osakeyhtiön ja kahden muunlaisen yhteisön (yhteismetsä ja kommandiittiyhtiö) kautta. Tapauksia yhdistää mm.

…eri osakeyhtiön ja kahden muunlaisen yhteisön (yhteismetsä ja kommandiittiyhtiö) kautta. Tapauksia yhdistää mm. se, että kaikki Suomesta ulkomaille maksetut korkokulut on saatu vähentää verotuksessa – useimmiten siksi, että korkojen määrä on jäänyt alle euromääräisten rajojen, vaikka maksetut korot ovat olleet korkeita yhtiöiden kokoon suhteutettuna. Sääntelyn tehoa voitaisiin parantaa huomattavasti luopumalla euromääräisistä rajoista eli poistamalla kokonaan direktiivin 4. artiklan 3 kohta. Tällöin vähennysoikeus nojaisi aina nk. EBITDA-sääntöön, joka ottaa paremmin huomioon yrityksen koon ja voittojen suuruuden. Vaihtoehtoisesti euromääräistä rajaa tulisi laskea selvästi nykyisestä. Erityisen tärkeää tämä olisi konsernin sisäisten korkomenojen kohdalla. Mikäli euromääräiset rajat päätetään jättää direktiiviin, tulisi ne myös muuttaa konsernikohtaisiksi.

…kohdalla. Mikäli euromääräiset rajat päätetään jättää direktiiviin, tulisi ne myös muuttaa konsernikohtaisiksi. Nykyisellään eri maiden implementointiratkaisut eroavat toisistaan sen suhteen, sovelletaanko euromääräistä rajaa yksittäisiin verovelvollisiin vai ovatko rajat konsernikohtaisia. Suomessa euromääräisiä rajoja sovelletaan yksittäisiin verovelvollisiin, mikä avaa suurissa konserneissa merkittäviä verosuunnittelumahdollisuuksia: siirtämällä konsernin lainat emoyhtiön taseesta useiden erillisten tytäryhtiöiden taseisiin konserni voi moninkertaistaa vähennyskelpoisten korkomenojen määrän ja saavuttaa merkittävän verohyödyn. Finnwatchin vuonna 2020 julkaisema artikkeli osoitti, että näin on toimittu mm. Suomen suurimmassa kiinteistösijoitusyhtiössä2.

…vuonna 2020 julkaisema artikkeli osoitti, että näin on toimittu mm. Suomen suurimmassa kiinteistösijoitusyhtiössä2. Kyseisen sijoitusyhtiön verojärjestelyn taustalla vaikutti se, että Suomessa korkovähennysrajoitukset ulotettiin koskemaan konsernin ulkopuolelta nostettuja lainoja veronkiertodirektiivin pohjalta tehtyjen päivitysten yhteydessä. Koska kiinteistösijoituskonsernin korot olisivat tämän seurauksena muuttuneet isoilta osin vähennyskelvottomiksi, hajautti kiinteistökonserni aiemmin emoyhtiön taseessa olleet lainansa lukuisten konserniyhtiöidensä taseisiin. Tällä tavoin vähennyskelpoisten 1 Finnwatch. (2023). Tapaustutkimus: kansainvälisten metsärahastojen ja -sijoitusyhtiöiden verojärjestelyt. Tutkimusartikkeli. https://finnwatch.org/images/pdf/Tutkimusartikkeli_Tapaustutkimus_kansainvalisten_metsarahastojen _ja_sijoitusyhtioiden_verojarjestelyt.pdf 2 Finnwatch. (2020).

Finnwatch. (2020). Aggressiivista verosuunnittelua kiinteistöalalla. Tutkimusartikkeli. https://finnwatch.org/fi/tutkimukset/aggressiivista-verosuunnittelua-kiinteistoealalla Finnwatch ry:n vastaus Euroopan komission kuulemiseen 11.9.2024 3 Finnwatch ry, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki www.finnwatch.org korkojen määrä moninkertaistui, sillä konserniin kuuluu noin 200 erillisyhtiötä. Näistä jokainen voi nykysäännösten nojalla vähentää verotuksessaan nettokorkomenoja 3 miljoonan euron edestä. Kokonaistasolla vähennyskelpoisten korkomenojen määrä nousee näin todella korkeaksi. Edellä mainitun kaltaiset järjestelyt puoltavat vahvasti euromääräisten rajojen asettamista konsernikohtaisiksi.

Edellä mainitun kaltaiset järjestelyt puoltavat vahvasti euromääräisten rajojen asettamista konsernikohtaisiksi. Korkeiden ylärajojen ohella veronkiertodirektiivin mukaisten korkovähennysrajoitusten tehoa heikentää erittäin antelias vanhoja lainoja koskeva siirtymäsäännös, joka vapauttaa kaikki ennen 17.6.2016 nostetut lainat korkovähennysrajoituksilta, kunhan lainaehtoihin ei ole sen jälkeen tehty laina-aikaa pidentäviä tai lainamäärää kasvattavia muutoksia. Aloilla, joilla investointitarpeet ovat suuria, ja lainarahoitus siksi mittavaa ja pitkäaikaista, siirtymäsäännös saattaa edelleen keventää verotusta merkittävästi.

…ja lainarahoitus siksi mittavaa ja pitkäaikaista, siirtymäsäännös saattaa edelleen keventää verotusta merkittävästi. Tämä on ollut tilanne esimerkiksi suuren Suomessa toimivan sähkönsiirtoyhtiön kohdalla: Finnwatchin selvityksessä havaittiin vuonna 2020, että reilusti yli puolet yrityksen lainoista oli nostettu ennen 17.6.2016 ja näistä lainoista maksetut korot saatiin siten vähentää kokonaisuudessaan3. Siirtymäsäännöksen tarjoamalle vapautukselle on vaikea löytää perusteita enää tässä vaiheessa, kun veronkiertodirektiivin implementoinnista on kulunut pitkä aika. Direktiivin 4. artiklan 4 a -kohta tulisikin poistaa. Myös direktiivin 4. artiklan 5 a -kohta voi sellaisenaan implementoituna johtaa rajoitusten merkittävään vesittymiseen. Kyse on säännöksestä, jonka nojalla velkaisiin konserneihin kuuluvat yritykset voivat vapautua kokonaan korkovähennysrajoituksilta.

30 → 12

originalus šaltinis (PDF) ↗